8 hyvää kysymystä työnohjauksesta - Usein kysytyt kysymykset
Tutustu Kasvuidea työnohjajiin
Kokosimme tälle sivulle 8 hyvää kysymystä työnohjauksesta. Kysymykset pureutuvat hieman syvemmälle työnohjaukseen.
Yleisin kysytty kysymys lienee mitä työnohjaus on? Työnohjaus ei työmuotona ole kaikille tuttu ja sosiaali- ja terveyden huollon koulutuksessa siitä puhutaan harmittavan vähän.
Hyviä kysymyksiä on paljon lisää mutta toivottavasti nämä auttavat valmistautumisessa työnohjausprosessiin ja työnohjauksen hankinnan päätöksenteossa.
1. Mitä työnohjaus on ja miten työnohjaus eroaa terapiasta?
Työnohjaus on useamman tapaamiskerran oppimisprosessi
- jolle määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite
- jossa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista ja jäsennetään eri näkökulmia koulutetun ohjaajan avulla
- jossa etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammatillisen oppimisen edistämiseksi
- jonka tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
(Suomen Työnohjaajat Ry:n määritelmä)
Työnohjaus siis keskittyy työntekijään ja työhön. Työnohjauskesta rajautuu pois yksilön vapaa-ajan ja henkilökohtaisen elämän osa-alueet siinä määrin kuin ne eivät vaikuta tai heijastu hänen työrooliinsa ja -tehtäviinsä. Työnohjattavalla on aina oikeus päättää, mitä tuo työnohjaukseen henkilökohtaisesta elämästään ja itsestään.
Työnohjaus ei ole terapiaa. Työnohjauksen terapeuttisista vaikutuksista kirjoitetaan paljon mutta nähdäksemme työn selkeytyminen, työroolien tarkastelu ja työssäjaksamisen lisääntyminen vaikuttaa myös ihmisen kokonaishyvinvointiin. Samoin kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto vaikuttavat työssä jaksamiseen.
Tieteellisesti todettua terveyttä tai psyykkisiä vaurioita korjaavaa vaikutusta työnohjauksella ei ole. Työnohjaajan käyttämät kysymysten asettelut voivat olla käytettyjä myös terapiassa ja lainattu terapeuteilta mutta kytkeytyvät aina työhön.
Työnohjauksen kehitys ja historia on sidoksissa terveydenhuoltoon ja sosiaalialaan mutta työnohjaajan oma ohjauksen käyttöteoria on rakentunut hänen omassa työssään, koulutuksissaan ja käymässään työnohjauskoulutuksessa.
2. Kuinka usein ja minkä pituisia työnohjaajan tapaamiset ovat?
Yksilötyönohjauksen kesto on yleensä 1h ja ryhmäohjausten 1,5 – 2h. Yli 10 hengen ryhmille suosittelemme 2h työnohjauskertoja.
Tapaamisten väliä ei kannata kasvattaa turhan pitkäksi, etenkin jos työnohjauksesta toivotaan tukea työssäjaksamiseen tai tilanne on kriisiytynyt tai organisaationne on keskellä tiivistä muutosvaihetta. Vakiintuneeksi käytännöksi on ajan kuluessa muotoutunut tapaamiset 3-4 viikon välein.Sopivista tapaamisväleistä ja tapaamisten kestosta kannattaa keskustella työnohjaajan kanssa. Joskus lyhyempi mutta tiiviimpi työnohjausprosessi tukee tavoitteiden saavuttamista tehokkaamin.
Varaa aika ilmaiseen tutustumistapaamiseen, niin voimme keskustella teitä parhaiten hyödyntävästä työnohjausprosessin toteutuksesta.
3. Onko työnohjaus pakollista?
Työnohjaajalla ei ole oikeutta tai tarvetta velvoittaa ketään osallistumaan työnohjaukseen. Työnohjaus on työnantajan tilaama palvelu, jonka voidaan työnantajan toimesta katsoa kuuluvan osaksi työtäsi. Työnohjaus voidaan tältä osin rinnastaa koulutukseen.
Työnohjaajalla ei ole työnjohdollista määräysvaltaa työpaikalla. Jos työnohjaus tapahtuu työajalla ja haluat kieltäytyä työnohjauksesta, keskustele työnantajasi kanssa.
4. Miten pitkään työnohjausta on hyödyllistä jatkaa?
Työnohjausprosessien tyypillinen kesto on noin 2-3 vuotta. Työnohjaus voi jatkua useamman vuoden ja työnohjaajiemme pisimmät ohjausprosessit ovatkin kestäneet 5-6 vuotta. Lyhimmillä työnohjauksessa puhutaan 3-5 tapaamis kerran interventiosta tai kriisityönohjauksesta.
Hyvässä työnohjausprosessissa ohjauksen jatkoa ja kestoa arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi puolivuosittain tai vuosittain. Päätettäessä jatkosta tärkeimmäksi kriteeriksi nousee ohjattavan tai ohjausryhmän kokemus prosessin hyödyllisyydestä.
Työnohjaajan vaihtaminen voi olla ohjattaville yllättävänkin vaikea päätös mutta hyvä työnohjaaja auttaa ja nostaa kysymyksen esiin, jos aloitetta ei tule ohjattavien puolelta. Työnohjausprosessin päättämistä määrittää usein työnantajan kanssa tehty sopimus työnohjauksen kestosta. Tyypillisesti sopimuksen jatkoa arvioidaan vuosittain tai puoli vuosittain.
Työnohjauksen jatkon voi nostaa matalalla kynnyksellä esiin työnohjauksessa. Ryhmätyönohjauksissa päätös kuuluu ryhmälle, yksilöohjauksessa prosessin hyödyllisyyden arviointi on ohjattavan oma päätös.
5. Onko työnohjaus lakisääteistä?
Työnohjauksen järjestämisen lakisääteisyydestä on mainittu mm mielenterveyslaissa annetuissa asetuksissa ja lastensuojelun perhehoidon järjestämistä koskevissa asetuksissa. Järjestämisvelvoite on mahdollisesti laajentumassa:
6. Millainen koulutus työnohjaajilla on ja mikä on "STOry"?
Kasvuidea™- työnohjaajilla on terveydenhoito alan pohjakoulutus (sairaanhoitaja). Lisäksi he ovat käyneet Suomen Työnohjaajat Ry:n suositusten mukaisen työnohjaaja koulutuksen. Heillä voi olla myös muita ammatillisia täydennyskoulutuksia. Suomen Työnohjaajat Ry on koulutettujen työnohjaajien perustama työnohjaajien oma yhdistys. Yhdistys on antanut suosituksensa koulutuksen kestosta ja laajuudesta sekä edisttä laadukasta työnohjausta valtakunnallisesti. Työnohjauskoulutuksen suuntauksia on lukuisia. Dialoginen – voimavarakeskeinen työnohjaaja koulutus (Jyrki) ja integratiivinen työnohjaaja koulutus (useita suuntauksia hyödyntävä koulutus) (Saija) ovat laajuudeltaan Suomen työnohjaajat Ry:n suosituksen mukaisia. Emme kuitenkaan käytä StoRy – työnohjaaja nimikettä sen ollessa suojattu yhdistyksen jäsenille.
7. Minkälainen sopimus työnohjauksesta tehdään?
Sopimuksella sovitaan työnohjausprosessin alustavasta kestosta, ohjauskertojen pituudesta ja toistuvuudesta, tilaajan asettamista tavoitteista ohjaukselle sekä yleisistä laskutus ja sopimusehdoista.
Työnohjaussopimus on luoneteeltaan hyvin joustava ja sopimuksen jatkaminen on yleensä helppoa. Sopimuksella sovitaan myös peruutusehdoista ja ohjausten laskutusperusteista sekä reklamaatiokäytänteistä ja tilaajan / työnohjaajan välisestä yhteistyöstä. Sopimus on purettavissa kolmen ohjauskerran jälkeen jos yhteistyö ohjattavien ja ohjaajan välillä ei ole toimivaa.
Perussopimuksellamme työnohjauksen kestoksi on määritelty yksi vuosi ja optiona mahdollisuus jatkaa työnohjausta 1/2 vuotta kerrallaan yhdessä arvioiden tämän jälkeen. Laskutamme työnohjaukset kuukausittain tapaamisten jälkeen tai sovitusti 3kk välein.
Sopimus voidaan tehdä sähköistä allekirjoitusprosessia hyödyntäen.
8. Millaisia tavoitteita työnohjaukselle tulisi asettaa?
Työnohjauksen tavoitteista löytyy erilaisia listauksia. Listaukset liikkuvat usein ylätasolla, ehkä vailla konkretiaa?
Organisaation tavoitteet
Organisaation tavoitteiden asettamiselle antaisin 3 periaatetta, joita noudattamalla saatte parhaan hyödyn ohjausprosessista:
- Aloitetaan sieltä ”mikä sattuu eniten” ja tarkastetaan tavoitteita säännöllisesti prosessin edetessä
- Vahvistetaan sitä mikä on hyvin, kannattelee tai luo uutta
- Varmistetaan, että tavoitteet ovat realistisia ja niihen ollaan valmiita sitoutumaan läpi organisaation, ennen kuin esitellään ne ohjattaville
Autamme ensimmäisellä kartoitustapaamisella asettamaan ohjausprosessille organisaation omat tavoitteet.
Ohjausryhmän tavoitteet
Ohjattava ryhmä asettaa tavoitteensa organisaation tai esihenkilön asettamien tavoitteiden pohjalta.
Organisaation tavoitteet liikkuvat usein melko ylätasoisina ja suuntaa antavina. Ne on syytä pilkkoa konkreettisimmiksi ja huomioida samalla ryhmän omat tavoitteet. Lisäksi ohjattava ryhmä tuntee työnsä sisällön ja asettaa aina omat tavoitteensa johdon tavoitteiden rinnalle.Ohjausryhmän omat tavoitteet löytyvät usein arjesta ja ryhmän yksilöiden kokemuksesta omasta työstään.
Tavoitteiden tulisi olla mitattavia ja todennettavissa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Asetamme tavoitteet yhdessä, ensimmäisellä ohjauskerralla.
Yksilöohjausten tavoitteet
Yksilöohjaukset antavat paljon liikkumavaraa tavotteiden asettamisen suhteen. Tavoitteiden säänöllinen tarkastelu ohjattavan kanssa kuuluu kiinteänä osana yksilötynohjauksen prosessiin.
Tavoitteiden pohtimisessa etukäteen auttaa kolme kysymystä:
- Mitä haluaisin työssäni ja työnohjauksessa saavuttaa, mikä auttaisi minua työntekijänä juuri nyt?
- Millaisia kysymyksiä työhöni liittyy, mitä pohdin usein tai toistuvasti?
- Mihin olen työssäni tyytyväinen ja mikä auttaa minua jaksamaan?