Narratiivinen työmenetelmä 

Narratiivinen työmenetelmä on dialogisessa työnohjauksessa käytetty työtapa, joka keskittyy ohjattavan kertomaan ja muodostamaan työelämän tarinaan. Narratiivinen lähestymistapa on tapa tarkastella ohjattavan suhdetta ja asennoitumista työhön. Työnohjaajan tehtävä on kysymyksillään auttaa ohjattavaa jäsentämään ja tarkastelemaan tarinaa uusista näkökulmista.

Narratiivinen lähestymistapa soveltuu ja siitä voi olla hyötyä erityisesti yksilötyönohjauksessa ja esihenkilöiden työnohjauksessa. Narratiivinen työmenetelmä korostaa kielen merkitystä ja tarinan vaikutusta omaan ammatilliseen identiteettiimme. Työyhteisöillä on myös omat tarinansa, monet niistä elävät sitkeästi ja muovaavat arkea. Narratiivisuutta voidaan hyödyntää soveltaen myös työyhteisön työnohjauksessa. 

Narratiivi on tarina tai kertomus, jota kerromme paitsi toisille myös itsellemme. Se voi olla myös tarina, jota meistä kerrotaan tai uskomme kerrottavan. Sosiaalisessa mediassa ihmiset välittävät usein menestystarinaa ja tarinaa onnistuneista valinnoista ja ”huippu hetkistään”. Sosiaalisen median tarinaa voi syystä kutsua eheytymättömäksi, vääristyneeksi ja yksipuoliseksi. 

Tarinassa, jota kerromme muille voi olla eroa siihen tarinaan, jota kerromme itsellemme. Läheisille uskallamme mahdollisesti avata vähän enemmän – myös tarinan kääntöpuolen tai rinnakkaisen totuuden. Työhaastattelussa kerromme tarinan, jonka oletamme haastattelijan haluavan kuulevan tai toivomme meistä välittyvän.  Esitämme tarinaa sen eri muodoissa – kontekstista ja asiayhteydestä riippuen.

Kertomallamme työelämän tai elämän tarinalla on meille tärkeämpi ja suurempi merkitys kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi. Itselle kertomamme tarina voi olla selviytymistarina, sankaritarina tai kärsimysnäytelmä.

Erilaiset työelämässä annetut roolit voivat olla kuormittavia ja velvoittavia:

”Työnsankari, luotettava työntekijä, ongelmien ratkaisija” –  millainen tarina näiden roolien takaa löytyy? 

Tarina voi olla rikkonainen tai eheä. Se voi olla vakaa ja selkeä tai alati tilanteen mukaan muovautuva. Tarina – jota kerromme itsellemme vaikuttaa resilienssiin – kykyyn mukautua muutoksiin ja koherenssi käsitykseen – kokemukseemme omasta selviytymiskyvystämme. Tarina voi luoda meille paineita ja odotuksia, joihin on vaikea alati vastata – tai se voi olla voimaannuttava ja armollinen.

Mikä ihmeen työelämän tarina?

Oma työelämäntarinani alkoi kauppakeskuksen kärrypoikana ja pullonpalautusautomaatin hoitajana 80-luvulla. Työsuhteeseen oli päästy sukulaiskontaktien avulla, se jatkui useamman kesän ajan ja talviviikonloppuina opintojen ohessa. Mieleen on jäänyt epäonnistunut parkkeeraus trukilla Mersun kylkeen, juhannuksen jälkeiset pullovuoret palautusautomaatin takahuoneessa, kuumat kesäpäivät ja loskaiset alkutalven viikonloput, kun ostoskärryn renkaat eivät meinanneet pyöriä sohjossa. Käteen jäi palkan lisäksi arvostus työn tekemistä kohtaan ja oppia työelämän säännöistä, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista.

Nykyisin toimin työnohjaajana ja esihenkilönä, takanani yli 20 vuoden yrittäjä ura, lukuisia koulutuksia ja erilaisia työtehtäviä. Työelämäntarinaani on tullut vuosien aikana useita käänteitä, mutkia, huippukohtia ja pohjanoteerauksia. Mielessäni se elää kuitenkin melko selkeänä juonellisena tarinana, jolla on alku, juonenkäänteitä, keskivaihe ja myös tulevaisuus.

Olen kertonut tarinaani useassa paikassa ja asiayhteydessä sekä todennut tarinan säilyvän olemukseltaan melko muuttumattomana, tietysti tilanteeseen ja kerronnan kontekstiin sopivin painotuksin mukautuvana.

Mitä hyötyä narratiivisesta työmenetelmästä työnohjauksessa on?

Narratiivisen työmenetelmän ytimessä on tarinan tarkastelu, kuuleminen, tutkiminen ja uusien näkökulmien esiin nostaminen.

Missä määrin itselle tai toisille kertomamme tarinat ohjaavat tulevaisuuttamme, suhtautumistapaa toisiin ihmisiin, tulevaisuuden valintojamme tai menestystämme? Mitä kaikkea koet tai tunnet kertoessasi omaa tarinaasi? Tarinassamme voi olla aukkoja tai se voi olla näköalaton, vailla haaveita tulevasta. Voimme kokea vahvaa arvoristiriitaa suhteessa tarinaamme ja työhömme tai näkökulma omaan työelämän tarinaamme voi olla kaventunut ja yksipuoleinen.

Ajoittain törmään työelämän tarinoihin, joiden kertoja ei ole tyytyväinen, koska haluaisi saavuttaa jotain, mitä olettaa muiden odottavan häneltä. Ulkoistamme usein hankalaksi kokemiamme kokemuksia  tarinoiksi joihin on helpompi saada etäisyyttä.

Narratiivinen työmenetelmä auttaa meitä tarkastelemaan ongelmia ulkopäin ja tekee niistä helpommin lähestyttäviä ja ratkaistavia. Narratiivisessa lähestymistavassa opimme suhteuttamaan asioiden ja tapahtumien kokoa ja merkitystä.

Tarinan kertominen ja tarkastelu  voivat tehdä tarinastamme uudenlaisen. Ehkä opit löytämään kärsimystarinastasi lisää onnistumisen hetkiä tai riisumaan turhia rooleja ja odotuksia. Tai ehkä opit näkemään menestystarinasi varjopuolet ja löytämään sitä kautta lisää tyytyväisyyttä elämääsi.

Olen varma, että opit ainakin näkemään toisten ja omat tarinasi uudessa valossa ja uusista näkökulmista. Lisäksi uskon, että löydät uusia suuntia tulevaisuuden tarinaasi. Jos tarinallisuus kiinnostaa, suosittelen tutustumaan Vilma Hännisen väitöskirjaan (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Mistä sinun työelämän tarinasi alkaa ja mihin se päättyy? Mitä sinusta kerrotaan ja miten se vaikuttaa tapaasi toimia esihenkilönä tai työssäsi? Onko tarinasi eheä ja mitkä ovat tarinasi kohokohdat? Entä ne pohjanoteeraukset, millaista tarinaa kerrot niistä itsellesi?

Tavataanko työnohjauksessa?

Työnohjaaja, Jyrki Jalassuo